Näytelmässä Romeo ja Julia joutuvat joukon mahdottomia valintoja. Heidän perheensä on kieltänyt heitä olemasta yhdessä, ja he ovat molemmat valmiita vaarantamaan henkensä ollakseen toistensa kanssa. Kun Romeo karkotetaan Veronasta, Julia suostuu naimisiin Parisin kanssa välttääkseen joutumasta naimisiin jonkun muun kanssa. Hän kuitenkin tietää, ettei hän voi elää ilman Romeota, ja hän päättää lopulta riistää henkensä.
Romeon itsemurha esitetään myös traagisena tekona. Häntä valtaa suru, kun hän uskoo, että Juliet on kuollut, eikä hän voi kuvitella elävänsä ilman häntä. Hän puukottaa itseään tikarilla ja kuolee hänen syliinsä.
Shakespearen kuvaus itsemurhasta Romeossa ja Juliassa on monimutkainen ja vivahteikas. Näytelmä ei ylistä itsemurhaa, mutta se esittää sen traagisena ja epätoivoisena tekona, jolla voi olla tuhoisat seuraukset.
Näytelmän todisteet, jotka viittaavat siihen, että Shakespeare ei ylistä itsemurhaa:
* Romeo ja Julia ovat molemmat nuoria ja impulsiivisia, ja he tekevät päätöksiä ajattelematta seurauksia.
* Heidän itsemurhinsa esitetään traagisina ja epätoivoisina tekoina, jotka lopulta johtavat heidän kaatumiseensa.
* Näytelmä näyttää itsemurhan kielteisen vaikutuksen muihin hahmoihin, kuten Friar Laurenceen ja kahteen perheeseen.
Näytelmän näyttö, joka viittaa siihen, että Shakespeare saattaa tuomita itsemurhan:
* Näytelmässä itsemurha esitetään syntinä. Veli Laurence sanoo:"Syntiä huuliltasi? Oi rikkomus suloisesti kehotettu! / Anna minulle Romeoni, ja kun kuolen, / ota hänet ja leikkaa hänet pieniksi tähdiksi, / ja hän tekee taivaan kasvot niin kauniiksi. / Että koko maailma rakastuu yöhön / äläkä palvo kirkasta aurinkoa."
* Näytelmässä esitetään itsemurhan negatiiviset seuraukset, kuten Romeon ja Julian kuolemat ja heidän perheidensä suru.
Loppujen lopuksi Shakespearen kuvaus itsemurhasta Romeossa ja Juliassa on monimutkainen ja vivahteikas. Näytelmä ei ylistä itsemurhaa, mutta se esittää sen traagisena ja epätoivoisena tekona, jolla voi olla tuhoisat seuraukset.