Säekuorossa psalmin tai hymnin säkeet jaetaan kuoron ja solistin tai puolikuoron kesken. Solisti tai puolikuoro laulaa avaussäkeen, jonka jälkeen kuoro vastaa seuraavalla säkeellä. Tämä kaava jatkuu koko teoksen ajan, jossa solisti tai puolikuoro laulaa säkeet ja kuoro laulaa refräänit.
Säkeikuoromusiikissa säkeiden ja refräänien välillä on usein vastakkaisia tekstuureja ja tyylejä. Säkeet voidaan laulaa polyfonisella tyylillä, kun taas refrainit esitetään homofonisemmalla tyylillä. Tämä kontrasti auttaa luomaan kutsun ja vastauksen tunteen solistin tai puolikuoron ja kuoron välille.
Jaekuoromusiikkia kirjoitettiin yleisesti katoliseen liturgiaan renessanssin ja barokin aikana. Huomattavia sävellyskuoromusiikkia kirjoittaneita säveltäjiä ovat Giovanni Pierluigi da Palestrina, Tomás Luis de Victoria ja Heinrich Schütz. Tätä muotoa käytettiin usein motetteissa, psalmeissa ja hymneissä.
Nykyään säeikuoromusiikkia esitetään edelleen kirkoissa ja muissa pyhissä ympäristöissä, ja sitä esitetään joskus myös maallisissa yhteyksissä. Se on edelleen tärkeä osa länsimaista musiikkiperinnettä ja osoitus liturgisen musiikin rikkaasta historiasta.