- Meren voima ja kauneus: Reeves käyttää eloisia kuvia ja aistillista kieltä luodakseen tunteen meren laajuudesta ja voimasta.
- Meren mysteeri ja vaara: Runo tutkii myös meren vaarallisempaa puolta, mukaan lukien sen potentiaalia tuhota elämää ja sen yhteyttä kuolemaan.
- Meri ihmeiden ja inspiraation lähteenä: Runo päättyy ihmeeseen ja kunnioitukseen meren kauneutta ja mysteeriä kohtaan.
Kunnollinen kieli:
- Vertailut: "Kuin villi peto"
- Metaforat: "Vihreä ja lasimainen syvä"
- Personointi: "Meri ojentaa pitkät käsivartensa"
Äänilaitteet:
- Aliteraatio: "Pitkät, matalat aallot"
- Assonanssi: "Meri, meri, meri"
- Onomatopoeia: "Aallot iskevät"