Runo alkaa Shalottin rouvan istuessa kangaspuussaan ja kutomassa kuvakudosta. Hän näkee komean ritarin ratsastavan ohi joen toisella puolella ja rakastuu häneen. Hän kaipaa murtaa kirouksensa ja olla hänen kanssaan, mutta tietää, ettei voi.
Eräänä päivänä Lady of Shalott päättää olla tottelematta kirousta ja katsoa suoraan ritariin. Hän näkee hänen ratsastavan pois ja tajuaa, ettei hän koskaan enää näe häntä. Hän kuolee särkyneeseen sydämeen, ja hänen kuvakudoksensa kelluu alas jokea Camelotiin.
"The Lady of Shalott" on traaginen runo rakkauden voimasta ja halun vaaroista. Se on myös kommentti naisten roolista yhteiskunnassa ja heille asetetuista rajoituksista. Lady of Shalott on saavuttamattoman ihanteen symboli, ja hänen tarinansa on varoitus yrittämästä saavuttaa mahdotonta.