Runon aikana puhuja käyttää erilaisia tekniikoita välittääkseen tunteitaan ja ajatuksiaan. Hän käyttää eloisia kuvia kuvaamaan sodan kauhuja ja sen jättämiä tuhoja. Hän myös käyttää toistoa korostaakseen kokemaansa kipua ja kärsimystä. Runon sävy on syvää surua ja menetystä, mutta se sisältää myös joustavuuden ja päättäväisyyden tunteen jatkaa eteenpäin.
Yksi runon keskeisistä teemoista on luonnon kauneuden ja sodan rumuuden vastakohta. Puhuja kuvailee luontoa rehevästi ja lyyrisesti käyttäen kuvia, jotka viittaavat elämään, kasvuun ja uusiutumiseen. Tämä on rinnakkain sodan ankaran realiteetin kanssa, joka kuvataan tuhoavana voimana, joka repii elämää ja yhteisöjä.
Toinen tärkeä teema runossa on rakkauden ja muistin voima. Puhujan rakkaus Normania kohtaan on jatkuva lanka, joka kulkee läpi runon. Hän muistelee heidän yhteisiä muistojaan ja ilmaisee kaipauksensa hänen läsnäoloaan. Rakkaus ja muisti esitetään voimina, jotka voivat ylittää kuoleman ja tarjota lohtua menetyksen edessä.
"Dear Norman" on liikuttava ja ajatuksia herättävä runo, joka vangitsee inhimillisen kärsimyksen ja joustavuuden olemuksen sodan edessä. Se on voimakas muistutus armeijassa palvelevien uhrauksista ja heidän poissaolon pysyvästä vaikutuksesta heihin, jotka he jättävät taakseen.