Sarjan retoristen kysymysten avulla MacNeice pohtii, mitä tarkoittaa syntyä, tietoisuuden omistamista ja elämän matkaa. Runo on jaettu kahteen stanzaan, joista jokainen tutkii puhujan pohdiskelun eri puolia.
Ensimmäisessä säkeistössä puhuja pohtii heidän mahdollisia ominaisuuksiaan ja pohtii, ovatko he rohkeita vai pelkurimaisia, älykkäitä vai typeriä ja onko niillä myönteinen vaikutus maailmaan tai edistääkö he sen epäharmoniaa. He pohtivat, onko heillä sielu vai itsetunto, kyseenalaistaen tietoisuuden ja itsetietoisuuden luonteen.
Toinen säkeistö kaivaa syvemmälle puhujan huolenaiheisiin ja ilmaisee huolensa kärsimyksestä, vaikeuksista ja mahdollisesta julmuudesta, jota he saattavat kohdata maailmassa. Puhuja myös pohtii, kykenevätkö he rakkauteen, iloon ja myötätuntoon vai turmeleeko heidän olemassaolonsa suru ja katuminen.
Runon läpi MacNeice käyttää rukouksen kaltaista sävyä, joka osoittaa heidän ajatuksensa nimettömälle kokonaisuudelle, kenties korkeammalle voimalle tai itse elämän olemukseen. He kaipaavat ohjausta, selkeyttä ja tarkoituksentuntoa ja etsivät varmuutta siitä, että heidän olemassaolollaan on merkitystä ja merkitystä.
"Prayer Before Birth" on syvällinen ja ajatuksia herättävä runo, joka tutkii ihmiskokemusta sielun ainutlaatuisesta näkökulmasta.Se tarjoaa kurkistuksen eksistentiaalisiin pohdiskeluihin, joita saattaa syntyä jo ennen syntymää, ja se vangitsee haavoittuvuudet, toiveet ja pelot, jotka liittyvät mahdollisuuteen päästä monimutkaiseen ja arvaamattomaan maailmaan.