Tässä koko runo:
Kuulla ei ole mitään hävettävää.
Hän ei kersku eikä kersku,
eikä hän koskaan näytä kasvojaan
ellei hän ole varma, että hänet toivotetaan tervetulleeksi.
Hän pysyy poissa tieltä
auringosta ja tähdistä,
ja antaa pehmeän valon
niille, jotka sitä tarvitsevat.
Kuu on lelukeinu
kirkkaan kullan päällä,
ja hän heiluu hellästi
yötuulessa.
Hän on pieni lapsi,
ja hän pelkää pimeää,
mutta hän tietää olevansa turvassa
yön sylissä.
Kuu on toivon symboli,
ja hän muistuttaa meitä siitä
synkimpinäkin aikoina,
valoa on aina.