Näytelmän yhteydessä tällä linjalla on useita merkityskerroksia. Yhdellä tasolla se heijastaa koko näytelmän läpi kulkevia koston ja väkivallan teemoja. Tamoran kostonhalua ruokkii hänen surunsa ja vihansa poikansa menettämisen johdosta, ja hän on valmis tekemään kaikkensa saavuttaakseen sen. Toisella tasolla linja voidaan nähdä heijastuksena näytelmässä toimivasta voimadynamiikasta. Naisena ja ulkomaalaisena Tamora on usein syrjäytynyt ja aliarvioitu ympärillään olevien mieshahmojen takia. Hänen kostonjulistuksensa osoittaa kuitenkin, että häntä ei pidä ottaa kevyesti ja että hän pystyy käyttämään valtaa ja vaikutusvaltaa omalla tavallaan.
Linjalla "kosto on minun" on myös laajempi resonanssi näytelmän kontekstin ulkopuolella. Sitä on käytetty kautta historian ilmaisemaan ajatus siitä, että oikeudenmukaisuus ja kosto voidaan saavuttaa henkilökohtaisilla toimilla oikeudellisten tai institutionaalisten keinojen sijaan. Se on kehotus toimia ja muistutus siitä, että ne, jotka tekevät vääryyttä muille, eivät välttämättä välty seurauksilta.