- Tilanneironia: Runon nimi on "Vapaus", mutta itse runo kertoo puhujan tuntemasta vapauden puutteesta. Puhuja on loukussa mukautumisen ja rutiinin elämään, ja hän kaipaa vapautta olla oma itsensä.
- Suullinen ironia: Puhuja sanoo "Minusta tuntuu, että juoksen", mutta hän itse asiassa seisoo paikallaan. Tämä viittaa siihen, että puhuja tuntuu, ettei hän edisty elämässään, vaikka hän liikkuu fyysisesti.
- Dramaattista ironiaa: Puhuja uskoo olevansa loukussa, mutta lukija tietää, että hänellä on valta muuttaa elämänsä. Tämä luo jännityksen ja jännityksen tunteen ja saa lukijan miettimään, miten runo päättyy.