Kitaran tyypistä ja suunnittelusta riippuen kaulaharja voidaan valmistaa erillisestä puukappaleesta, joka liimataan kaulaan, tai se voidaan kaivertaa suoraan itse kaulaan. Harja on yleensä pyöristetty ja sileä, mikä helpottaa sormien mukavaa liikkumista niskaa pitkin.
Kaulan harjanteen esiintyminen esiintyy yleisemmin klassisissa kitaroissa, erityisesti flamencokitaroissa, joissa sitä kutsutaan "cejillaksi" (kirjaimellisesti "pieni silta") tai "traste 0" ("nolla tuska"). Sen lisäksi, että flamencokitaroiden niskareunus antaa sormien asennon viittauksen, se parantaa myös flamenco-kitaran soittamiselle ominaista "sumisevaa" tai "murisevaa" ääntä.
Vaikka kaulaharja ei ole yhtä yleinen sähköisissä ja akustisissa teräskielisissä kitaroissa, joissakin malleissa voi silti olla hienovarainen kaulaharja tai harjanteen kaltainen ominaisuus soitettavuuden ja mukavuuden lisäämiseksi.