Lause on todennäköisesti peräisin ajatuksesta hyvin pienestä viulusta, joka tuottaa korkean äänen, joka voi kuulostaa koomiselta tai liioitellulta verrattuna kuvatun tilanteen vakavuuteen. Se viittaa siihen, että puhuja uskoo, että henkilön reaktio tai ahdistuksen ilmaus on ylivoimainen tai ei ansaitse aitoa myötätuntoa.
Kun joku sanoo "soittavansa pienintä viulua" toiselle henkilölle, hän pohjimmiltaan sanoo, että hänen valituksensa tai onnettomuus on hänen mielestään merkityksetön tai jopa huvittava. Se on tapa hylätä jonkun huolet tai ongelmat osoittamatta todellista myötätuntoa tai ymmärrystä.
On tärkeää huomata, että tämän ilmaisun käyttö voidaan kokea epäherkäksi tai hylkääväksi, joten sitä tulee käyttää varoen ja vain sopivissa yhteyksissä, joissa tarkoitus on selvästi ymmärrettävissä.