* Asiakirjojen puute. Monet varhaiset bluesartistit eivät olleet lukutaitoisia, minkä vuoksi heillä ei ollut kirjallisia sopimuksia levy-yhtiöiden kanssa. Tämän vuoksi levy-yhtiöiden oli vaikea seurata artistien velkaa.
* Epäreilut sopimukset. Vaikka varhaisilla bluesartisteilla olikin sopimuksia, ne olivat usein epäreiluja artisteja kohtaan. Sopimukset antoivat tyypillisesti levy-yhtiöille suuren osuuden voitosta, eivätkä ne usein vaatineet levy-yhtiöitä maksamaan artisteille rojalteja.
* Erottelu. Tuon ajan Jim Crow'n lait vaikeuttivat afroamerikkalaisten taiteilijoiden matkustamista ja esiintymistä, mikä rajoitti heidän ansaintamahdollisuuksiaan. Levy-yhtiöt eivät olleet halukkaita investoimaan mustiin artisteihin tai allekirjoittamaan heidän kanssaan tuottoisia sopimuksia rasismista ja väkivallasta johtuen.
* Resurssien puute. Levyteollisuus oli vielä alkuvaiheessaan, eikä levy-yhtiöillä ollut resursseja lähettää rojaltimaksuja kaikille artisteilleen.
Näiden tekijöiden seurauksena monet varhaiset blues-artistit eivät saaneet rojalteja, jotka heille kuuluivat. Tämä vaikeutti heidän ansaita elantonsa musiikillaan, ja se vaikutti monien heistä kokemaan köyhyyteen.