Ajan myötä rumpujen suunnittelu ja rakentaminen kehittyivät entistä kehittyneemmiksi, ja ne levisivät eri kulttuureihin ympäri maailmaa. Muinaisessa Egyptissä rumpuja käytettiin uskonnollisissa seremonioissa ja sotilaskulkueissa, kun taas Kiinassa niitä käytettiin keisarillisen musiikin ja tanssiesityksessä. Afrikassa rummuilla oli keskeinen rooli perinteisessä musiikissa, viestinnässä ja uskonnollisissa rituaaleissa.
Keskiajalla arabit ja ristiretkeläiset toivat rummut Eurooppaan, ja niistä tuli nopeasti olennainen osa sotilas- ja hovimusiikkia. Renessanssin aikaan rumpuja käytettiin monenlaisissa musiikkilajeissa, mukaan lukien kansanmusiikki, klassinen ja populaarimusiikki.
Uusien rumpujen valmistustekniikoiden ja materiaalien kehitys 1800- ja 1900-luvuilla johti uusiin innovaatioihin ja kokeiluihin rumpujen suunnittelussa. Rumpusetit, jotka koostuvat erilaisista rummuista ja symbaaleista, tulivat yhä suositummiksi jazz-, rock- ja popmusiikissa, ja rummuista tuli olennainen osa modernia musiikkituotantoa.
Nykyään rumpuja käytetään laajassa valikoimassa musiikkityylejä perinteisestä kansanmusiikista nykyaikaiseen elektroniseen musiikkiin. He jatkavat kehittymistä ja sopeutumista uusiin musiikillisiin trendeihin ja teknologioihin varmistaen paikkansa yhtenä maailman monipuolisimmista ja ilmeikkäimmistä soittimista.