1. Kulintang :Vaakasuoraan riviin asetettu gongisarja, jota pelataan lyömällä gongeja kahdella puisella vispilällä. Kulintangia käyttävät perinteisesti eri etniset ryhmät Mindanaossa, mukaan lukien Maguindanao, Maranao ja Tausug. Sitä soitetaan usein yhtyeissä ja se toimii pääinstrumenttina.
2. Agung :Suuri, riippuva gong, joka tuottaa syvän ja kaikuvan äänen. Agungia käytetään yleisesti signaalina tai merkitsemään tärkeitä tapahtumia perinteisissä seremonioissa ja rituaaleissa. Sitä käytetään myös kulintang-yhtyeissä, mikä tarjoaa rytmisen perustan.
3. Dabakan :Yksipäinen rumpu, jossa on leveä, matala runko ja nahka tehty eläimen nahasta. Dabakania pelataan käsin, ja sitä käytetään rytmikuvioiden luomiseen perinteisessä musiikissa ja tanssiesityksissä. Se on erityisen näkyvä Maguindanaon ja Maranaon musiikissa.
4. Kudyapi :Luuttumainen soitin kahdella kielellä, valmistettu puusta ja koristeltu monimutkaisilla kaiverruksilla. Mindanaon lumadilaiset soittavat perinteisesti kudyapia, ja sitä käytetään laulun, tarinankerronta- ja eeppisen runouden säestäjänä.
5. Suling :Bambuhuilu, jossa on neljästä kuuteen sormenreikää. Suling on Mindanaon eri etnisten ryhmien käytössä ja sillä on merkittävä rooli perinteisessä musiikissa ja rituaaleissa. Se tuottaa kummittelevan ja melodisen äänen, jota käytetään usein luomaan eteeristä tunnelmaa musiikkiesityksissä.
6. Gitgit :Kitaramainen soitin, jossa on neljä tai viisi kieltä ja jossa on pitkä, kapea runko. Gitgit on yleisesti käytössä maranaolaisten keskuudessa, ja sitä pelataan ensisijaisesti viihdetarkoituksiin. Siihen liittyy usein laulua ja tanssia sosiaalisten kokoontumisten aikana.
7. Palabuni :Suuri, gongia muistuttava soitin, joka on valmistettu messingistä tai pronssista. Palabuni asetetaan vaakasuoraan telineeseen ja lyötään pehmeällä vispilällä. Sitä käytetään ensisijaisesti seremoniallisiin tarkoituksiin, usein pelataan kuninkaallisissa hovissa tai tärkeiden rituaalien aikana.
8. Babile :Lyömäsoitin, joka koostuu sarjasta eripituisia bambuputkia, jotka on sidottu yhteen narulla. Babilia soitetaan lyömällä bambuputkia kahdella puutikulla, jolloin syntyy rytminen ja harmoninen ääni.
Näillä soittimilla on kulttuurinen ja historiallinen merkitys Mindanaon asukkaille. Niitä ei käytetä vain musiikilliseen ilmaisuun, vaan niillä on myös olennainen rooli perinteisissä rituaaleissa, seremonioissa ja juhlissa, mikä heijastaa alueen rikasta musiikkiperintöä ja monimuotoisuutta.