Alkuperäisen sävelmän "Hark! I hear the harps eternal" sävelsi George Frederick Händel vuonna 1736. Sävelmä tunnetaan nimellä "Hallelujah Chorus" ja se oli alun perin osa Händelin oratoriota "Messias".
Ajan myötä eri säveltäjät ovat luoneet erilaisia sovituksia ja versioita laulusta. Yhden merkittävän järjestelyn teki William Billings. Vuonna 1804 Billings julkaisi neliosaisen harmonisoinnin hymnistä, josta tuli suosittu amerikkalaisissa laulukouluissa ja kirkoissa.
Nykyään "Hark! Kuulen harppuja ikuisesti" on edelleen rakas hymni monissa kristillisissä kirkkokunnissa. Sitä lauletaan usein pääsiäisen jumalanpalveluksissa, hautajaisissa ja muissa tilaisuuksissa, joissa vietetään ikuisen elämän teemaa.