Harppu tunnettiin myös muinaisessa Egyptissä, missä sitä soittivat sekä miehet että naiset ja se yhdistettiin jumalatar Hathoriin. Egyptiläiset harput koristeltiin usein monimutkaisilla kaiverruksilla ja maalauksilla.
Harppu levisi myös muualle maailmaan, mukaan lukien Eurooppaan, missä siitä tuli suosittu soitin keskiajalla. Keskiaikaiset harput tehtiin tyypillisesti puusta tai luusta, ja niillä oli erilaisia muotoja ja kokoja.
Harppu kehittyi vuosisatojen ajan, ja 1700-luvulle mennessä siitä oli tullut hienostunut soitin, joka pystyi tuottamaan laajan valikoiman ääniä. 1800-luvulla harppu tuotiin Amerikkaan, missä siitä tuli nopeasti suosittu soitin sekä klassisessa että kansanmusiikissa.
Nykyään harppua soitetaan eri musiikkityyleillä ympäri maailmaa. Se on monipuolinen instrumentti, jota voidaan käyttää sekä soolo- että yhtyeesityksessä.