(Jae 1)
Kylmällä ja synkällä kujalla, jossa varjot ovat syvällä,
Siellä on mies, jolla on surulliset silmät, kyynel hänen väsyneissä silmissään.
Hänen vaatteensa ovat repeytyneet ja repeytyneet, hänen kasvonsa ovat haaleat ja laihat,
Sääli miestä, sääli, sillä hän elää synnissä.
(Kuoro)
Sääli miestä, eksynyt ja yksinäinen,
Vaeltaa päämäärättömästi, etsii kotia.
Sääli miestä, joutui epätoivoon,
Taistelee löytääkseen toivoa mistään.
(Jae 2)
Kerran hänellä oli ystäviä ja perhettä, mutta he käänsivät hänelle selkänsä,
Jätti hänet yksin vaeltamaan, eksyneenä pimeimpään reunaan.
Nyt hän vaeltelee kaduilla, haamu, etsii lohtua kylmältä,
Sääli miestä, sääli, sillä hän on menettänyt kaiken toivonsa.
(Kuoro)
Sääli miestä, eksynyt ja yksinäinen,
Vaeltaa päämäärättömästi, etsii kotia.
Sääli miestä, joutui epätoivoon,
Taistelee löytääkseen toivoa mistään.
(Silta)
Mutta tällä miehellä on vielä toivoa, vaikka hänen tilanteensa näyttää synkältä,
Sillä Jumalan rakkaus voi saavuttaa hänet ja pelastaa hänet sisältä.
Hän voi kääntyä syntisiltä tieltään ja löytää jälleen anteeksiannon,
Sääli miestä, mutta älä koskaan anna periksi, sillä rakkaus voi katkaista hänen kahleensa.
(Kuoro)
Sääli miestä, eksynyt ja yksinäinen,
Vaeltaa päämäärättömästi, etsii kotia.
Sääli miestä, joutui epätoivoon,
Taistelee löytää toivoa mistään.
(ulko)
Jeesuksen Kristuksen kautta hän voi löytää pelastuksen,
Ja nousta pimeydestä, loputtomaan iloon.