Ikkunastani, aamusade
Hiljaa putoaa yksinäiselle kaistalle
Täällä ollessani istun taas toivoen
Että olit kotona
Huoneessani varjot näyttävät synkän
Ja olen yksin tyhjyyteni kanssa, kulta
Tunnen käsivartesi hellästi kurkottavan minua kohti
Mutta sinä olet niin kaukana