Mikä on banjolele?

Banjolele on hybridikielisoitin, jossa yhdistyvät banjon ja ukulelen piirteet. Siinä on tyypillisesti ukuleleen runko, joka on yleensä valmistettu puusta, ja kaula ja kielet banjoa. Kielet ovat tyypillisesti nailonia tai terästä, ja soitin on viritetty kuten ukulele (yleensä GCEA).

Banjolele keksittiin 1900-luvun alussa ja siitä tuli suosittu 1920- ja 1930-luvuilla, erityisesti Yhdysvalloissa. Sitä käytettiin usein jazz-, folk- ja kantrimusiikissa, ja sitä soittivat merkittävät muusikot, kuten George Formby ja Harry Reser.

Banjolella on kirkas, twangy soundi, joka muistuttaa banjoa, mutta pienemmän koon ansiosta korkeampi. Se on suhteellisen helppo oppia soittamaan, ja sitä käytetään usein aloittelijan instrumenttina niille, jotka ovat kiinnostuneita banjon tai ukulelen oppimisesta.