1. Havaittu yhteys marihuanaan: Reggae-musiikki yhdistettiin usein marihuanan käyttöön, joka tunnetaan myös nimellä "ganja" Jamaikalla, ja rastafariliikkeeseen. Tämä johti kritiikkiin joistakin, jotka pitivät marihuanan käyttöä negatiivisena vaikutuksena.
2. Poliittiset ja sosiaaliset viestit: Reggae käsitteli usein sosiaalisia ja poliittisia kysymyksiä, kuten köyhyyttä, eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta, mikä johti joskus kritiikkiin niiltä, joiden mielestä näitä aiheita ei pitäisi sisällyttää musiikkiin.
3. Dancehall Music -kritiikki: 1970- ja 1980-luvuilla syntyi reggaen alalaji nimeltä "dancehall", joka sisälsi hip-hopin elementtejä ja sisälsi seksuaalisesti vihjailevia sanoituksia. Tämä johti kritiikkiin niiltä, jotka kokivat dancehallin edistävän vulgaarisuutta ja moraalittomuutta.
4. Kulttuurin omaisuutta koskevat huolet: Reggae-musiikin yleistyessä maailmanlaajuisesti, jotkut kriitikot ilmaisivat huolensa kulttuurisesta omaksumisesta väittäen, että muut kuin jamaikalaiset taiteilijat käyttivät hyväkseen jamaikalaista kulttuuria taloudellisen hyödyn saamiseksi antamatta asianmukaista kunniaa genren alullepanijoille.
5. Maavirran valituksen puute: Joissakin tapauksissa reggae-musiikkia kritisoitiin sen rajallisesta vetovoimasta ydinyleisönsä ulkopuolelle. Kriitikot väittivät, että reggaen patoisin käyttö, sen usein hidas tempo ja keskittyminen sosiaaliseen kommentointiin estivät sen laajan hyväksynnän.
Näistä kritiikistä huolimatta reggae-musiikki on saanut laajaa kiitosta myös kulttuurisesta merkityksestään, vaikutuksestaan muihin genreihin ja kyvystään välittää yhteiskunnallisen muutoksen ja yhtenäisyyden viestejä. Ajan myötä genren suosio on kasvanut merkittävästi, ja monia sen alkuaikoina kohtaamia kritiikkiä on lievennetty tai siihen on puututtu.