Adagio: Hidas ja siro tempo, jota käytetään usein ilmeikkäisiin tai lyyrisiin liikkeisiin.
Allegro: Nopea ja eloisa tempo, jota käytetään usein pirteäviin tai energisiin osiin.
Andante: Kohtuullinen tempo allegron ja adagion välillä.
Aria: Soololaulu, tyypillisesti orkesterin säestyksellä, jossa on lyyrisiä ja melodisia linjoja.
Crescendo: Musiikillisen kohdan äänenvoimakkuuden tai intensiteetin asteittainen kasvu.
Pienennä: Musiikillisen kohdan äänenvoimakkuuden tai intensiteetin asteittainen lasku.
Dynamiikka: Musiikkiteoksen äänenvoimakkuuden ja intensiteetin vaihtelut, kuten forte (kova), piano (pehmeä) ja mezzo forte (kohtalaisen kova).
Fermata: Symboli, joka osoittaa, että nuottia tai sointua on pidettävä pidempään kuin sen normaali kesto.
Glissando: Liukuva tai liukuva liike kahden nuotin tai soinnun välillä.
Harmonic Minor Scale: Molli asteikko korotettu 7. astetta, mikä johtaa "melodisempaan" soundiin.
Legato: Sujuva ja yhdistetty tapa soittaa nuotteja ilman havaittavia aukkoja niiden välillä.
Maestoso: Majesteettinen ja arvokas tempo, jota käytetään usein seremoniallisiin tai suurenmoisiin kappaleisiin.
Moderato: Kohtuullinen tempo allegron ja andanten välillä.
Opus: Termi, jota käytetään tunnistamaan säveltäjän teos, tyypillisesti sävellys, ja sen jälkeen numero, joka ilmaisee sen järjestyksen hänen teoksessaan.
Sävelkorkeus: Äänen korkeus tai matala, värähtelytaajuuden määräämä.
Rallentando: Asteittainen tempon hidastuminen.
Rytmi: Musiikin lyöntien ja aksenttien kuvio.
Sforzando: Äkillinen ja voimakas aksentti nuotissa tai soinnussa.
Staccato: Irrallinen ja erillinen tapa soittaa nuotteja, joiden välillä on selkeät aukot.
Tempo: Vauhti tai nopeus, jolla musiikkikappaletta soitetaan.
Sävy: Äänen ainutlaatuinen laatu tai "väri", joka johtuu sen tuottavan instrumentin tai äänen ylisävelsisällöstä ja resonanssista.
Trilli: Nopea vuorottelu kahden vierekkäisen nuotin välillä.