Yksi kuuluisa esimerkki perääntymisestä on Johann Sebastian Bachin "rapukaanoni". Tässä kappaleessa melodia soitetaan eteenpäin ylääänellä ja taaksepäin alimmalla äänellä. Tämä luo erittäin mielenkiintoisen ja monimutkaisen äänen.
Retrogradia voidaan käyttää myös jazzissa ja muussa improvisaatiomusiikissa. Näissä asetuksissa sitä käytetään usein luomaan yllätyksen tai arvaamattomuuden tunne. Esimerkiksi jazzmuusikko voi soittaa melodiaa eteenpäin ja sitten taaksepäin, tai he voivat improvisoida soolon retrogradisen melodian perusteella.
Retrograde on monipuolinen tekniikka, jolla voidaan luoda monenlaisia musiikkitehosteita. Se on tutkimisen arvoinen tekniikka jokaiselle muusikolle, joka on kiinnostunut luomaan uusia ja mielenkiintoisia ääniä.
Tässä on joitain muita esimerkkejä musiikin retrogradista:
* Beethovenin sonaatin nro 14 toinen osa ("Moonlight Sonata") on retrogradissa.
* Chopinin Pianokonserton nro 1 kolmas osa on retrogradissa.
* Debussyn "Clair de lunen" neljäs osa on retrogradissa.
* Stravinskyn "The Rite of Spring" viimeinen osa on retrogradissa.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä retrogradin monista käyttötavoista musiikissa. Se on tekniikka, jota on käytetty vuosisatoja, ja sitä käyttävät edelleen säveltäjät ja esiintyjät.