1. Tyyli ja muoto:
Jokaisella genrellä on omat tyylilliset ja muodolliset piirteet. Tämä sisältää elementtejä, kuten kerronnan rakenne, kielenkäyttö, sävy, näkökulma ja temaattinen sisältö. Esimerkiksi komedioissa on tyypillisesti humoristista dialogia ja iloisia sävyjä, kun taas kauhutarinat perustuvat jännitteeseen ja pelkoa herättäviin kuviin.
2. Taiteelliset konventiot ja trooppit:
Genret noudattavat usein tiettyjä konventioita ja trooppeja, jotka ovat liittyneet niihin ajan myötä. Nämä voivat sisältää toistuvia hahmoja, asetuksia ja piirroslaitteita. Esimerkiksi salapoliisiromaaneissa on usein arvoituksellinen etsivä, joka ratkaisee mysteerin, kun taas fantasialajeihin liittyy usein maagisia maailmoja, myyttisiä olentoja ja sankarillisia seikkailuja.
3. Teemat ja aiheet:
Genret tutkivat usein tiettyjä teemoja ja aiheita. Esimerkiksi tieteiskirjallisuus sukeltaa usein teknologiaan ja futuristisiin käsitteisiin, kun taas historiallinen fiktio keskittyy menneisyyden tapahtumiin ja ympäristöihin. Keskeisten teemojen ja aiheiden tunnistaminen teoksen sisällä voi antaa vihjeitä sen genreen.
4. Kulttuurikonteksti:
Genret heijastavat myös kulttuurista ja yhteiskunnallista kontekstia, jossa ne tuotetaan. Ne voivat vastata nykyajan ongelmiin, sosiaalisiin normeihin tai historiallisiin tapahtumiin. Teoksen kulttuuritaustan ja vaikutteiden ymmärtäminen voi valaista sen genreluokitusta.
5. Yleisö ja vastaanotto:
Genrejä muovaavat niiden kohdeyleisö ja vastaanotto. Kohdeyleisön odotukset ja mieltymykset vaikuttavat teoksen tyyliin, sävyyn ja sisältöön. Samoin teoksen kriittinen vastaanotto ja julkinen reaktio voivat vaikuttaa sen luokitteluun genren sisällä.
On tärkeää huomata, että genreluokitukset voivat olla subjektiivisia ja että genren sisällä ja välillä voi olla päällekkäisyyksiä ja vaihteluita. Genret voivat muuttua ja kehittyä ajan myötä, kun uusia alalajeja syntyy ja olemassa olevia luokkia määritellään tai käytetään uudelleen.