Epäsopivuus: Huumoria voi syntyä myös silloin, kun kaksi asiaa, jotka vaikuttavat toisiinsa liittymättömiltä tai ristiriitaisilta, saatetaan yhteen. Tämä voi luoda absurdin tunteen, joka saa meidät nauramaan.
Liioittelua: Liioitteleminen voi olla tehokas työkalu huumorin luomiseen. Kun jotain on liioiteltu, siitä voi tulla naurettavampaa ja hauskempaa.
Wordplay: Sanapeli voi olla myös huumorin lähde. Kun sanoja käytetään odottamattomilla tavoilla tai kun sanaleikkejä tehdään, se voi luoda huvituksen tunteen.
Fyysinen komedia: Fyysinen komedia sisältää fyysisten toimien ja eleiden käytön huumorin luomiseksi. Tämä voi sisältää slapstick-komediaa, pratsotteluja ja muuta fyysistä huumoria.
Havaintohuumori: Havainnointihuumori sisältää hauskoja havaintoja jokapäiväisestä elämästä. Tämä voi sisältää vitsejä ihmissuhteista, työstä tai muista jokapäiväisen elämän osa-alueista.
Satiiri: Satiiri on huumorin muoto, joka käyttää ironiaa ja sarkasmia arvostellakseen yhteiskuntaa tai yksilöitä. Tämä voi sisältää poliittista satiiria, sosiaalista satiiria ja muita satiirisen huumorin muotoja.
Pumma huumori: Tumma huumori sisältää vitsejä vakavista tai tabuaiheista. Tämä voi sisältää vitsejä kuolemasta, sairaudesta tai muista arkaluonteisista aiheista.
Huumori on subjektiivista: Mikä toinen pitää hauskaa, toinen ei välttämättä. Se, mitä pidetään humoristisena, voi myös muuttua ajan myötä ja vaihdella kulttuurista toiseen.