Nostalgia toimii Willylle pakomekanismina, jonka avulla hän voi tilapäisesti paeta nykyisten olosuhteidensa ankaruutta ja ajautua miellyttävien muistojen maailmaan. Hän muistelee usein nuoruuttaan, jolloin hän oli suosittu, paljon matkustanut ja täynnä kunnianhimoa. Hän muistaa keskustelunsa veljensä Benin kanssa, jonka hän uskoo menestyneen liikemiehen olleen, ja tuntee ylpeyttä ja saavutusta kertoessaan näitä muistoja.
Willyn nostalgiaa ruokkii hänen halu kokea uudelleen menneisyyden loistonsa ja saada takaisin tuona aikana tuntemansa täyttymyksen ja onnen tunne. Tämä nostalgia kuitenkin estää häntä kohdatmasta nykyajan haasteita ja hyväksymästä nykyistä tilannettaan. Se tekee hänestä sokea luonteensa puutteille, epäonnistumisille isänä ja aviomiehenä sekä ympäröivän maailman muuttuvalle dynamiikalle.
Näytelmän nimi, Death of a Salesman, viittaa symbolisesti Willyn väärän itsetunteen kuolemaan, joka perustuu hänen nostalgisiin idealisaatioihinsa. Hänen kaatuminen tapahtuu, kun hän tajuaa, että hänen aikaisemmat saavutuksensa eivät olleet niin merkittäviä kuin hän oli uskonut ja että hänen unelmansa menestyksestä ja vauraudesta olivat pelkkiä illuusioita.
Nostalgia toimii siis leikissä koskettavana muistutuksena vaaroista, joita liittyy liian tiukasti menneisyyteen ja kieltäytymisestä kohtaamasta nykyhetkeä. Willyn traaginen tarina korostaa todellisuuden omaksumisen ja täyttymyksen löytämisen tärkeyttä nykyhetkessä mieluummin kuin idealisoitujen muistojen varjoissa elämistä.