Tietämättömyyden verhon taustalla on ajatus, että päättäjillä ei pitäisi olla pääsyä tietoon omasta identiteetistään, sosiaalisesta ja taloudellisesta asemastaan tai muista sellaisista kontekstuaalisista yksityiskohdista, jotka voivat vaikuttaa heidän valintoihinsa. Poistamalla nämä tiedot painopiste siirtyy kapeista henkilökohtaisista intresseistä laajempiin pohdintoihin siitä, mikä on oikeudenmukaista, oikeudenmukaista ja hyödyllistä koko yhteiskunnalle.
John Rawls, poliittinen ja moraalinen filosofi, esitteli tietämättömyyden verhon käsitteen kirjassaan "A Theory of Justice". Rawlsin mukaan rationaaliset ja puolueettomat päättäjät tällaisessa asemassa – tietämättömyyden verhon takana – valitsisivat oikeudenmukaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteet, jotka koskevat yhtäläisesti kaikkia yksilöitä.
Tietämättömyyden verhon ei ole tarkoitus tuhota henkilökohtaisia kokemuksia ja arvoja. Pikemminkin se rohkaisee päättäjiä asettamaan etusijalle yleismaailmalliset arvot ja ajattelemaan yksittäisiä olosuhteita pidemmälle varmistaakseen, että politiikassa noudatetaan oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien perusperiaatteita.
Tietämättömyyden verhon käyttö on relevanttia useilla aloilla, kuten julkisessa politiikassa, oikeudessa, taloustieteessä ja yhteiskuntasuunnittelussa, joissa haetaan oikeudenmukaisia ja oikeudenmukaisia tuloksia. On kuitenkin ratkaisevan tärkeää huomata, että käytännön soveltaminen voi olla monimutkaista, koska tietyn tason henkilötietoja voi olla tarpeen käytännön politiikan toteuttamiseksi. Tietämättömyyden verho toimii kuitenkin ajatuskokeiluna, joka voi auttaa ohjaamaan päätöksentekoprosesseja kohti oikeudenmukaisempien ja osallistavampien yhteiskuntien luomista.