- Garage rockia ja psykedeelistä rockia (1960-luvun puoliväli)
- Raaka, vääristynyt ääni, epäsovinnaiset kappalerakenteet ja vakiintumisvastaiset sanoitukset.
2. Punkin ilmestyminen:New York City ja Lontoo (1960-luvun loppu - 1970-luvun alku)
- Velvet Underground, Stooges, New York Dolls:Kokeellinen musiikki, valtavirran arvojen hylkääminen.
- Sex Pistols, The Clash:Poliittiset ja vastakkainasettelevat sanoitukset, tee-se-itse-lähestymistapa, vakiintuneen aseman vastainen asenne.
3. Alalajit ja monipuolistaminen (1970-1980-luvut)
- Hardcore punk:Nopeampi tempo, aggressiivinen soundi, poliittinen aktivismi (Minor Threat, Bad Brains).
- Post-punk:Kokeellinen ja taiteellinen ohjaus, vähemmän nopeutta (Talking Heads, Joy Division).
- Uusi aalto:Saavutettavampi ja kaupallisempi soundi, joka on saanut vaikutteita punk-estetiikkasta (Blondie, The Cars).
4. Maailmanlaajuinen leviäminen (1980-1990-luvut)
- Punk-skenet syntyivät eri maissa ja alueilla paikallisten vaikutteiden ja yhteiskuntapoliittisten kontekstien kanssa.
- Etelä-Amerikka (Argentiina, Brasilia), Australia (The Saints), Japani (The Plasmatics), Eurooppa (The Exploited, Dead Kennedys).
5. Punk in the Mainstream (1990-luku nykypäivään)
- Valtavirran näkyvyys musiikkifestivaalien, median ja punk-vaikutteisten artistien kaupallisen menestyksen kautta.
- Bändit, kuten Green Day, Blink-182 ja Rancid, tekivät punkin suosituksi laajemman yleisön keskuudessa.
6. Jatkuva evoluutio ja alalajit
- Ska punk (The Mighty Mighty Bosstones, Less Than Jake), pop punk (Fall Out Boy, Blink-182), street punk (Agnostic Front, Dropkick Murphys), kauhupunk (Misfits), crust punk (Anti-Cimex, Amebix) ).
- Hardcore punk -alagenret (powerviolence, screamo, grindcore), crust-punk, anarcho-punk, queercore.
Punkin evoluutio heijastaa sen monipuolisia juuria, sopeutumiskykyä ja kykyä antaa ääni vastakulttuurisille ja syrjäytyneille näkökulmille.