1. Tanssihallit ja -klubit: Jazz-musiikkia soitettiin usein tanssisaleissa, yökerhoissa ja kaiuttimissa, mikä tarjosi eloisan ja energisen tunnelman sosiaaliseen tanssiin. Jazzin rytminen luonne teki siitä ihanteellisen suosittuihin tansseihin, kuten Charleston ja Lindy Hop.
2. Radiolähetykset: Radiolähetysten tulo 1920-luvulla mahdollisti jazzmusiikin tavoittamisen laajemman yleisön ulottuville. Radioasemat alkoivat lähettää live-jazz-esityksiä, jolloin ihmiset voivat kuunnella ja nauttia jazzmusiikista kotoaan.
3. Musikaalit ja Vaudeville: Jazz-musiikki sisällytettiin tänä aikana Broadway-musikaaleihin ja vaudeville-esityksiin. Jazzmuusikot osallistuivat usein näihin esityksiin, mikä vaikutti esitysten vilkkaaseen ja energiseen tunnelmaan.
4. Elokuvan pisteet: Jazzmusiikkia käytettiin vahvistamaan mykkäelokuvien tunnelmaa ja tunteita. Jazzmuusikot improvisoivat musiikkia, joka täydensi ruudun toimintaa ja lisäsi yleisön kokemusta.
5. Tallenteet: Jazzmuusikot alkoivat äänittää musiikkiaan, mikä johti jazzlevyjen ja fonografisylintereiden tuotantoon. Tämä mahdollisti jazzmusiikin leviämisen ja suosion live-esitysten lisäksi.
6. Kulttuurisymboli: Jazzmusiikista tuli 1920-luvun kulttuurimuutosten symboli. Se edusti muutosta kohti sosiaalista vapauttamista ja poikkeamista perinteisistä normeista, vangiten aikakauden henkeä.
7. Vaikutus taiteeseen ja kirjallisuuteen: Jazzmusiikin nousu vaikutti myös aikakauden taiteeseen ja kirjallisuuteen. Jazziin liittyvää kuvaa ja viittauksia esiintyi maalauksissa, kuvissa ja kirjallisissa teoksissa, mikä heijasteli sen merkitystä kulttuurimaisemassa.