George Jones kuvailee vajoamistaan riippuvuuteen ja paljastaa, kuinka hän aluksi tunsi olonsa euforiseksi ja huolettomaksi huumeiden vaikutuksen alaisena. Pian hän kuitenkin huomaa olevansa joutunut noidankehään, kun hänestä tulee yhä enemmän riippuvainen kokaiinista ja hän kamppailee hallitsemaan käyttöä. Hän menettää työpaikkansa, vieraannuttaa ystävänsä ja perheensä, ja hänen terveytensä alkaa heikentyä.
Huolimatta tuhoisista seurauksista, George Jonesin on vaikea päästä eroon riippuvuudestaan. Laulu kuvaa hänen sisäistä myllerrystä ja syvää katumusta, kun hän tajuaa vahingon, jonka hän on aiheuttanut itselleen ja läheisilleen. Laulun kertosäe korostaa hänen riippuvuutensa ja avunpyyntönsä ahdistavaa luonnetta:
"Kokaiiniblues, he saivat minut, kyllä, he saivat minut,
Kokaiiniblues, he saivat minut, eivätkä päästä minua irti."
Kappaleen edetessä George Jonesin tila huononee, ja hän harkitsee rajuja toimenpiteitä lopettaakseen kärsimyksensä. Hän kuvittelee itsensä hyppäävänsä sillalta tai päättävänsä elämänsä epätoivoisessa yrityksessään paeta kokaiinin otetta.
Johnny Cashin esitys "Cocaine Bluesista" tunnetaan raa'asta ja tunteellisesta toimituksestaan, joka vangitsee päähenkilön epätoivoa ja piinaa. Laulu toimii varoittavana tarinana riippuvuuden vaaroista ja korostaa tuhoisia seurauksia, joita päihteiden väärinkäytöllä voi olla yksilön elämään.