Jazzkävely kuvaa tapaa, jolla jazzmuusikko käyttää pianon tai kitaran kaulan koko jänneväliä sointukulkujen rakentamiseen ja improvisointiin. Soittaja "kävelee" ylös tai alas soittimen kaulaa pitkin soittaen nuotteja korkeammalle ja matalammalle asteikolla niiden kulkiessa, mikä auttaa luomaan dynaamisen ja mielenkiintoisen melodian tai etenemisen.
Jazzkävelyjä käytetään usein jazz- ja bluesmusiikissa, ja niitä voidaan kuulla sekä improvisoiduissa että sävelletyissä melodioissa. Niihin kuuluu sointujen eri sävelten, mukaan lukien juuri-, terts-, kvint- ja seitsensävelten soittaminen peräkkäin, tyypillisesti alkaen alimmasta nuotista ja siirtymällä ylöspäin. Näin muusikot voivat tutkia sointujen erilaisia ääniä ja tekstuureja sekä hyödyntää kromaattisempia säveliä ja laajennettuja harmonioita.
Jazzkävelyjä voidaan pitää myös siirtymäkohtina, jotka yhdistävät kappaleen tai sävellyksen eri osia. Ne voivat luoda rytmistä jännitystä ja sujuvaa liikkeen tunnetta, ja niitä käytetään usein ennakoimaan tai yhdistämään harmonisia muutoksia.
Kaiken kaikkiaan jazz-kävely on jazzmusiikin perustavanlaatuinen tekniikka, joka mahdollistaa sekä melodisen luovuuden että harmonisen tutkimisen, ja se on jazzin ja bluesin ainutlaatuisen soundin ja tyylin ydin.