Runo on meditaatio ihmiskehosta, sen kauneudesta ja sen rajoituksista. Se tutkii sellaisia teemoja kuin kuolevaisuus, mielen ja kehon välinen ristiriita sekä elämän tarkoituksen etsiminen.
Runo alkaa kuvauksella ruumiista "salaperäiseksi taloksi", joka on täynnä ihmeitä. Borges kuvaa kehon elimiä ja toimintoja yksityiskohtaisesti käyttäen eloisia kuvia ja metaforia välittääkseen niiden monimutkaisuutta ja kauneutta. Hän käyttää kehoa myös vertauskuvana ihmisen tilalle tutkien teemoja, kuten identiteettiä, tietoisuutta ja elämän tarkoituksen etsintää.
Borges käyttää runossa erilaisia kirjallisia tekniikoita, mukaan lukien symboliikka, metafora ja allegoria. Hän käyttää myös toistoa ja kontrastia luodakseen rytmin ja liikkeen tunteen. Runo on kirjoitettu vapaassa säkeessä, minkä ansiosta Borges voi tutkia runon teemoja joustavammin ja ilmaisuvoimaisemmin.
"El Cuerpo" on voimakas ja liikuttava runo, joka tutkii ihmiskehoa ja ihmisen tilaa. Se on monimutkainen ja monipuolinen teos, joka kutsuu monia tulkintoja. Kriitikot ovat tutkineet runoa laajasti ja ylistäneet sitä, ja sitä pidetään yhtenä Borgesin tärkeimmistä teoksista.