>oli fiktiivinen kieli, joka esiteltiin John D. Fitzgeraldin romaanissa _The Great Brain_ 1965. Kielen loi J.D.:n vanhempi veli Tom Fitzgerald, ja kertoja väitti, että sitä puhuttiin kuvitteellisessa 1900-luvun Amerikan rajakaupungissa Adenvillessä. Kieli oli oletettavasti niin vaikea oppia ja ääntää, että jopa ne lapset, joiden vanhemmat puhuivat kieltä sujuvasti, kuten Tom ja hänen sisaruksensa, puhuivat kieltä vain kiusaakseen ulkopuolisia, jotka yrittävät oppia sitä tuloksetta.
Thambabok-kielelle on ominaista tavun "Tham" lisääminen ennen verbejä ja "bob" substantiivien jälkeen, lisätavuilla sanojen alussa ja/tai lopussa, mikä muuttaa ääntämistä ja vaikeuttaa sen ymmärtämistä. Joitakin esimerkkejä ovat:
* Istua: Sith tham bob ("sit-tham-bob")
* Syöminen: Ith tham bob ("eat-tham-bob")
* Kävely: Al-kith tham bob ("alkith-tham-bob")
* Opettaja: Eth tham bob teach tham bob ("eth-tham-bob teach-tham-bob")
* Lääkäri: Eth tham bob doctham bob ("eth-tham-bob doctham-bob")
Thambabokin kieli on leikkisä ja mielikuvituksellinen luomus, joka lisää romaaniin huumoria ja mysteeriä. Vaikka se ei ehkä olekaan käytännöllinen kieli jokapäiväiseen viestintään, se palvelee tarkoitustaan viihteen ja juonittelun lähteenä _The Great Brainin_ lukijoille.