Tässä syy:
* Yksityiskohtaiset viittaukset: Spenser itse tekee runossa selväksi, että Glorianan on tarkoitus olla Elizabeth. Kirjan III kantossa IX runoilija sanoo nimenomaisesti, että Glorianan hovin on tarkoitus heijastaa Elizabethin hovia Greenwichissä.
* Hyveet ja luonne: Gloriana ilmentää monia Elisabetiin liittyviä ihanteita, kuten hänen voimansa, viisautensa ja roolinsa voimakkaana hallitsijana. Hän on Englannin kunnian ja voiman symboli, joka heijastaa Elizabethin hallituskautta kultakautena.
* Allegoria of the Reign: *Keijukuningatar* voidaan nähdä vertauskuvana Elisabetin hallituskaudesta, sillä eri ritarit edustavat hänen valtansa eri puolia, ja heidän kohtaamat taistelut ja koettelemukset edustavat Elizabethin hallituskautensa kohtaamia haasteita.
* Historiallinen konteksti: Runo kirjoitettiin Elisabetin hallituskaudella, ja se oli omistettu hänelle. Spenser oli kuningattaren uskollinen alamainen, ja on todennäköistä, että hän aikoi runon olla kunnianosoitus hänelle.
On kuitenkin tärkeää huomata, että Gloriana ei ole vain suoraviivainen muotokuva Elizabethista. Hän on myös monimutkainen ja monipuolinen hahmo, joka edustaa ihanteita historiallisen kuningattaren ulkopuolella. Hän ilmentää siveyden, oikeudenmukaisuuden ja armon hyveitä ja heijastaa Elisabetin ihannetta hyveellisestä ja vanhurskasta hallitsijasta.
Joten vaikka Gloriana on epäilemättä Elisabet I:n esitys, hän on myös paljon monimutkaisempi ja vivahteikampi hahmo, joka ilmentää sekä historiallista kuningatarta että täydellisen hallitsijan ihannetta.