Yleensä draaman tason määräävät:
1. Taiteelliset ansiot :Näytelmän yleinen taiteellinen laatu on merkittävä tekijä sen tasoa määritettäessä. Sellaiset elementit kuin hyvin kehittyneet hahmot, mukaansatempaava juoni, mukaansatempaava dialogi ja tehokas kielenkäyttö edistävät näytelmän taiteellisia ansioita.
2. Kulttuurinen ja sosiaalinen merkitys :Näytelmiä, jotka käsittelevät tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä, tutkivat yleismaailmallisia inhimillisiä kokemuksia tai joilla on pysyvä vaikutus kulttuuriin ja yhteiskuntaan, pidetään korkeamman tason. Ne herättävät usein ajatuksia herättäviä keskusteluja ja resonoivat yleisön kanssa syvemmällä tasolla.
3. Historiallinen merkitys :Näytelmiä, joilla on merkittävä paikka teatterin historiassa, jotka vaikuttavat myöhempään työhön ja vaikuttavat draaman kehitykseen, katsotaan usein korkeammalle tasolle. Näihin voi kuulua uraauurtavia teoksia, jotka murtavat uutta tai tuovat käyttöön innovatiivisia tekniikoita.
4. Suosittu vastaanotto :Näytelmän tasoon voi vaikuttaa myös sen vastaanotto suuren yleisön keskuudessa ja kaupallinen menestys. Näytelmiä, jotka kiinnittävät laajan yleisön huomion ja herättävät laajaa suosiota sekä kriitikoiden että kansan keskuudessa, katsotaan usein korkeammalla tasolla.
5. Vaikutus teatteriyhteisöön :Näytelmät, jotka haastavat konventioita, työntävät rajoja ja antavat merkittävän panoksen taidemuotoon, voivat saada korkeamman tason tunnustusta teatteriyhteisössä. Ne voivat inspiroida tulevia taiteilijoiden sukupolvia ja edistää draaman tieteenalana kasvua ja kehitystä.
"Korkeatasoisiksi" luokitelluille näytelmille on tyypillistä luonnehdinnan syvyys, syvällinen teemojen tutkiminen, universaali merkitys ja kestävä perintö. Nämä näytelmät kestävät usein ajan kokeen, ja niitä tutkitaan, esitetään ja juhlitaan edelleen niiden taiteellisten saavutusten ja kulttuurisen merkityksen vuoksi.