Argumentit sen väitteen puolesta, että Hamlet sopisi huonosti:
- Hamletin päättämättömyys ja viivyttely: Hamletin nähdään usein olevan liian epäröivä ja mietiskelevä toteuttaakseen kostoaan tehokkaasti. Hän viivyttää toistuvasti toimenpiteitä, vaikka hänellä olisi mahdollisuus, mikä sallii tilanteen pahentua ja johtaa lopulta hänen kaatumiseensa.
- Hamletin moraaliset epäkohdat: Hamlet on monimutkainen ja sisäänpäin katsova hahmo, joka kamppailee moraalisten ja eettisten dilemmojen kanssa. Hän ei ole luonnollinen tappaja, ja ajatus murhasta vaivaa häntä jopa koston nimissä. Tämä sisäinen konflikti estää entisestään hänen kykyään toimia nopeasti ja päättäväisesti.
- Hamletin hulluus: Hamletin teeskennelty ja mahdollisesti todellinen hulluus luo hänen hahmoonsa lisää monimutkaisuutta. Hänen on vaikea tehdä eroa todellisuuden ja illuusion välillä, ja se vaikeuttaa entisestään hänen kykyään tehdä selkeitä päätöksiä ja ryhtyä päättäväisiin toimiin.
Argumentit väitettä, jonka mukaan Hamlet sopisi huonosti:
- Hamletin monimutkaisuus ja syvyys: Hamlet on monikerroksinen ja sisäänpäin katsova hahmo, jonka kamppailut ja monimutkaisuus tekevät hänestä vakuuttavan ja samanhenkisen päähenkilön. Hänen sisäiset konfliktinsa ja moraaliset ongelmansa resonoivat yleisön kanssa ja lisäävät tragediaan syvyyttä.
- Hamletin älykkyys ja kekseliäisyys: Päättämättömyydestään huolimatta Hamlet on osoittautunut älykkääksi ja kekseliääksi. Hän pystyy pettämään Claudiuksen ja hänen liittolaisensa useaan otteeseen ja käyttää älykkyyttään kostosuunnitelman laatimiseen.
- Hamletin lopullinen toiminta ja uhraus: Vaikka Hamlet saattaa viivyttää kostoaan, hän lopulta ryhtyy toimiin ja uhraa itsensä kostaakseen isänsä kuoleman. Hänen traaginen loppunsa vahvistaa hänen asemaansa sankarillisena päähenkilönä, joka on valmis luopumaan elämästään täyttääkseen velvollisuutensa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että on olemassa molemmat pätevät syyt väittää, että Hamlet sopii hyvin ja huonosti olemaan koston tragedian päähenkilö. Hänen monimutkaisuutensa, syvyytensä ja moraaliset kamppailunsa tekevät hänestä houkuttelevan hahmon, kun taas hänen päättämättömyytensä, moraalisuutensa ja hulluutensa muodostavat esteitä hänen menestykselleen perinteisenä kostonsankarina. Viime kädessä jokainen lukija tai tulkki päättää, onko Hamlet tehokas vai tehoton päähenkilö tässä yhteydessä.