Frankensteinin väkivalta on myös tulosta hänen omista sisäisistä kamppailuistaan. Hän on ristiriitainen hahmo, joka repeytyy halunsa tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi sekä vihansa ja kaunansa välillä niitä kohtaan, jotka ovat hylänneet hänet. Tämä sisäinen konflikti saa Frankensteinin raivoamaan väkivaltaisesti, koska hän ei pysty löytämään terveellistä tapaa ilmaista tunteitaan.
Lisäksi Frankensteinin väkivalta voidaan nähdä vertauskuvana ympäröivässä maailmassa vallitsevasta väkivallasta. Romaani on kirjoitettu suurten yhteiskunnallisten mullistusten ja väkivallan aikana, ja se heijastaa kirjailijan omaa huolta yhteiskunnan tilasta. Frankensteinin väkivalta on tapa Shelleylle ilmaista pelkonsa ja huolensa väkivallan ja tuhon mahdollisuudesta maailmassa.