Ironiaa lisää se, että kuningas, joka panee hänet koetukselle, on ilmoittanut päähenkilölle, että toinen ovi kätkee naisen ja toinen tiikerin. Kuningas on kuitenkin myös päättänyt, että päähenkilön valintaan vaikuttavat kuninkaallisten valtuuston aiemmat neuvot. Jotkut valtuutetut neuvovat valitsemaan oikean oven, kun taas toiset suosivat vasenta ovea.
Ironia syntyy, koska päähenkilö olettaa, että kuningas ja hänen neuvonantajansa pitävät totuutta siitä, mikä ovi johtaa rouvan luo ja mikä tiikerin luo. Hän kärsii valinnastaan ja etsii loogista tietä oikean päätöksen tekemiseen.
Silti ironinen käänne on se, että päähenkilö tai lukijat eivät koskaan saa tietää, mikä ovi kätkee naisen ja mikä tiikerin. Tarina päättyy äkillisesti sen jälkeen, kun päähenkilö on tehnyt päätöksensä ja jättää lukijat pohtimaan lopputulosta.
Tämä epävarmuus luo ironisen tilanteen, jossa päähenkilön huolellinen pohdiskelu valtuutettujen neuvojen ja omien päätelmien vaikutuksesta johtaa lopulta tuntemattomaan lopputulokseen. Ironia korostaa inhimillisen päätöksenteon ennakoimatonta ja epävarmaa luonnetta ja yksilöiden rajallista kontrollia omaan kohtaloinsa.