2. Absurdistinen draama: Absurdistinen draama esittelee tarkoituksella irrationaalista ja kaoottista maailmaa, hylkäämällä usein perinteiset tarinankerrontarakenteet ja loogiset selitykset. Hahmot ja tilanteet näyttävät järjettömiltä ja absurdilta välittäen eksistentiaalisia teemoja elämän turhuudesta ja järjettömyydestä. Absurdistisessa draamassa käytetään usein satiiria, huumoria ja surrealistisia kuvia korostaakseen yhteiskunnallisia puutteita, ihmisten käyttäytymistä ja kommunikoinnin haasteita irrallaan olevassa maailmassa.
3. Ekspressionistinen draama: Ekspressionistinen draama keskittyy hahmojen tunne- ja psykologisten tilojen välittämiseen yhtenäisen juonen esittämisen sijaan. Se hyödyntää vääristynyttä todellisuutta, liioiteltuja lavasteita ja pukuja, symboliikkaa ja hajanaisia kertomuksia luomaan mukaansatempaavan ja subjektiivisen kokemuksen. Ekspressionistiset draamat pyrkivät herättämään yleisössä voimakkaita tunteita ja reaktioita ja tutkivat usein sisäisiin kamppailuihin, ahdistukseen, vieraantumiseen ja alitajuntaan liittyviä teemoja.
4. Eeppinen draama: Eeppinen draama käsittelee mahtavia ja laaja-alaisia kertomuksia, joihin liittyy usein historiallisia tai myyttisiä tapahtumia, useita tarinalinjoja ja laaja ulottuvuus. Se kuvaa elämää suurempia hahmoja ja sisältää merkittäviä yhteiskunnallisia, poliittisia tai globaaleja teemoja. Eeppiset draamat käyttävät useita asetuksia, ajanjaksoja ja osajuttuja luodakseen panoraama- ja mukaansatempaavan kokemuksen, joka tarjoaa syvällisiä näkemyksiä ihmisluonnosta ja historian kulusta.
5. Farssi: Farssi on kevytmielinen ja komediallinen draamamuoto, joka korostaa liioiteltuja tilanteita, fyysistä huumoria, slapstick-komediaa ja väärinkäsityksiä. Se sisältää nokkelaa dialogia, kaoottisia juonia ja epätodennäköisiä skenaarioita, joiden tarkoituksena on saada yleisö nauramaan. Farssi pilkkaa usein ihmisten typeryyttä, tekopyhyyttä ja sosiaalisia normeja käyttämällä huumoria viihdyttämiseen sen sijaan, että se tarjoaisi syvällistä analyysiä tai vakavaa pohdintaa.
6. Melodraama: Melodraama keskittyy kohonneisiin tunteisiin ja liioiteltuihin juonenelementteihin luodakseen vahvan emotionaalisen vaikutuksen yleisöön. Se käyttää selkeitä moraalisia konflikteja, joissa hahmot luokitellaan sankareihin, roistoihin ja uhreihin, ja se sisältää usein dramaattista musiikkia, valotehosteita ja korostettua dialogia. Melodraama vetoaa katsojan tunteisiin keskittyen empatiaan, sympatiaan ja hyvän voittoon pahan yli.
7. Tragikomedia: Tragikomedia yhdistää sekä komedian että tragedian elementtejä ja esittelee sekä humoristisia että koskettavia elämän puolia. Se esittelee sekoituksen keveitä ja vakavia hetkiä, ja se tutkii usein teemoja, jotka liittyvät rakkauteen, menetykseen, lunastukseen ja inhimilliseen heikkouteen. Naurun ja kyynelten fuusio tragikomediassa mahdollistaa inhimillisen kokemuksen syvemmän tutkimisen, paljastaen elämän monimutkaisuudet ja ristiriidat.
8. Historiallinen draama: Historialliset draamat kertovat menneisyyteen sijoittuvia tarinoita, jotka perustuvat usein todellisiin historiallisiin tapahtumiin tai hahmoihin. Ne kuvaavat historiallisia ajanjaksoja, tapoja ja sosiaalisia konteksteja, jotka tarjoavat syvemmän ymmärryksen menneisyydestä. Historialliset draamat käyttävät aitoja pukuja, lavasteita ja kieltä luomaan realismia ja kuljettamaan yleisöä eri aikakausille tutkien teemoja vallasta, politiikasta, yhteiskunnallisesta muutoksesta ja historiallisten tapahtumien vaikutuksesta yksilön elämään.