Sosiaalinen konteksti:
- Elisabetin yhteiskunta oli täynnä väkivaltaa, kuten julkisia teloituksia, karhun syöttiä ja väkivaltaisia teatteriesityksiä. Tämän seurauksena yleisö oli epäherkkä ja suvaitsevainen väkivallalle lavalla.
Moraali ja oikeudenmukaisuus:
- Näytelmän väkivalta toimi voimakkaana keinona kuvata impulsiivisten tekojen ja perheriidan seurauksia. Yleisö piti väkivaltaa moraalisena opetuksena ja korosti kaaosta ja tragediaa, joka johtuu hahmojen hätiköityistä päätöksistä.
Katarsis:
- Elisabet-yleisö uskoi tragedian tarjoamaan emotionaaliseen katarsiin. Väkivaltaisen huipentuman ja traagisten kuolemantapausten katsominen antoi heille mahdollisuuden päästää irti omasta tukkeutuneista tunteistaan ja kohdata elämän ohimenevyys.
Viihteen arvo:
- Väkivalta lisäsi draamaan jännitystä ja jännitystä. Miekkataistelut, katutappelut ja kaksintaistelut tarjosivat jännittäviä hetkiä, jotka valloittivat yleisön.
Sosiaalinen hierarkia:
- Näytelmän yhteiskunnalliset rakenteet, kuten aatelisten perheiden väliset riidat ja luokkaerot, olivat Elisabet-yleisölle tuttuja käsitteitä. He ymmärsivät, kuinka nämä jakautumiset saattoivat johtaa intensiivisiin konflikteihin ja väkivaltaisiin seurauksiin.
Yleisön monimuotoisuus:
- Elisabetin yleisö koostui erilaisista sosioekonomisista taustoista tulevista ihmisistä. Näytelmän väkivalta resonoisi eri ryhmien kanssa eri tavoin, joidenkin mielestä se heijastelee tosielämän kamppailuja ja toisten mielestä sitä liioiteltuna dramaattisen vaikutuksen saavuttamiseksi.
Poliittinen tietoisuus:
- Romeon ja Julian väkivallalla, kuten prinssin osallistumisella ja julkisella verenvuodatuksella, oli poliittista pohjaväriä, jonka Elisabetin yleisö tunnisti. He vetivät usein yhtäläisyyksiä näytelmän teemojen ja oman yhteiskunnansa konfliktien välillä.
Lyhyesti sanottuna Elisabetin yleisö näki väkivallan Romeossa ja Juliassa sekä viihdyttävänä spektaakkelina että moraalisena heijastuksena omasta yhteiskuntastaan. Sellaiset tekijät kuin yhteiskunnalliset asenteet, moraali, katarsisi, sosiaalinen hierarkia ja poliittinen tietoisuus muovasivat heidän käsityksiään näytelmän väkivaltaisista tapahtumista.