1. Jäävuoren törmäys: Näkyvin Titanicille sattunut katastrofi oli sen törmäys jäävuoreen 14. huhtikuuta 1912 kello 23.40 laivan aikaa. Jäävuori aiheutti useita vaurioita aluksen runkoon, mikä johti tulviin useisiin osastoihin.
2. Pelastusveneiden puute: Vaikka Titanicia pidettiin tuolloin ylellisyyden ja huipputeknologian ruumiillistumana, se ei ollut tarpeeksi varustettu pelastusveneillä. Aluksella oli yhteensä 20 pelastusvenettä, joihin mahtui vain noin puolet matkustajista ja miehistöstä.
3. Epäjärjestynyt evakuointi: Titanicin evakuointiprosessi oli kaoottinen ja sekava. "Naiset ja lapset ensin" -käytäntöä ei noudatettu tiukasti, mikä johti siihen, että monet miehet jäivät jälkeen, kun taas naiset ja lapset saivat etusijalle pelastusveneen istuimet.
4. Riittämätön pelastusvenekapasiteetti: Vaikka Titanicissa oli pelastusveneitä, monet eivät olleet täynnä. Tämä johti merkittäviin ihmishenkien menetyksiin, sillä sadat ihmiset olisivat voineet jäädä henkiin, jos veneitä olisi kuormattu tehokkaammin.
5. Huonosti suunnitellut laipiot: Titanic oli varustettu vesitiiviillä laipioilla, jotka oli suunniteltu estämään tulvia. Nämä laipiot eivät kuitenkaan ulottuneet tarpeeksi korkealle, mikä mahdollisti veden valumisen viereisiin osastoihin ja nopeuttaa uppoamisprosessia.
6. Radioliikenteen rajoitukset: Vaikka Titanicissa oli langaton radio, jota pidettiin tuolloin edistyneenä teknologiana, järjestelmää ei käytetty tehokkaasti. Langaton operaattori työskenteli ei-kiireellisten viestien lähettämisessä, hätäkutsujen viivyttämisessä ja mahdollisessa lähialusten oikea-aikaisen avun estämisessä.
7. Osoitusvirhe: Titanicin suunnittelu sisälsi sarjan vesitiiviitä osastoja, joiden oli tarkoitus estää tulvia. Kuitenkin, kun useat näistä osastoista rikottiin, vesi levisi nopeasti koko alukseen tehottomien tiivistysmekanismien vuoksi, mikä vaikutti nopeaan uppoamiseen.