Draamassa on kolme päätasoa :
* Fyysinen taso :Tämä viittaa näyttelijän fyysiseen ulkonäköön, liikkeisiin ja eleisiin.
* Laulutaso :Tämä viittaa näyttelijän ääneen, mukaan lukien hänen sävynsä, sävelkorkeutensa ja äänenvoimakkuutensa.
* Emotionaalinen taso :Tämä viittaa näyttelijän tunnetilaan ja tapaan ilmaista sitä.
Nämä kolme tasoa yhdistämällä näyttelijät voivat luoda rikkaan ja vivahteikkaan esityksen, joka sitouttaa yleisön ja vetää heidät mukaan tarinaan.
Tässä on joitain konkreettisia esimerkkejä siitä, kuinka tasoja voidaan käyttää dramaattisten tehosteiden luomiseen :
* Hahmon ulkonäkö voi paljastaa hänen sosiaalisen asemansa, ammattinsa tai persoonallisuutensa. Esimerkiksi varakas hahmo voi olla pukeutunut hienoihin vaatteisiin ja koruihin, kun taas köyhä hahmo voi olla pukeutunut rievuihin. Vihaisella hahmolla voi olla nyrkkiin puristettua tai rypistynyttä otsaa, kun taas surullisen hahmon silmissä voi olla kyyneleitä.
* Hänen laulutaso voi välittää hänen tunteitaan ja motiivejaan. Esimerkiksi kovaäänisesti ja aggressiivisesti puhuva hahmo voi olla vihainen tai turhautunut, kun taas pehmeästi ja epäröivästi puhuva hahmo voi olla hermostunut tai peloissaan.
* Hahmon tunnetaso voi ohjata näytelmän toimintaa. Esimerkiksi hahmo, joka suree rakkaansa menetystä, saattaa olla motivoitunut etsimään kostoa, kun taas rakastunut hahmo voi olla motivoitunut tavoittelemaan romanttista kiinnostusta.
Tasot ovat tehokas työkalu, jonka avulla näyttelijät voivat luoda mieleenpainuvia ja mukaansatempaavia esityksiä. Ymmärtämällä ja käyttämällä eri tasoja näyttelijät voivat herättää hahmonsa eloon ja tehdä niistä suhteellisia yleisölle.