Toinen romahdus on Montagueien ja Capulettien välisessä kiistassa. Tämä pitkäaikainen kilpailu luo syvän kuilun Veronaan ja siitä tulee katalysaattori seuraaville traagisille tapahtumille. Kahden perheen välinen viha ja vihamielisyys estävät kaikki sovinnon tai ymmärryksen yritykset, mikä johtaa tuhoisiin seurauksiin konfliktissa joutuneille.
Kommunikaatiovirheellä on myös merkittävä rooli Romeon ja Julian kaatumisessa. Hahmot ymmärtävät usein väärin tai eivät kommunikoi tehokkaasti, mikä johtaa valitettaviin ja joskus kohtalokkaisiin seurauksiin. Esimerkiksi Friar Laurencen kirje, jossa selitetään Julian valekuolema, saapuu liian myöhään, jolloin Romeo uskoo olevansa todella kuollut ja saa hänet tekemään itsemurhan.
Lopuksi, kohtalon vaikutus ja käsitys tähtien ylittäneistä rakastajista myötävaikuttavat Romeon ja Julian romahtamiseen. Koko näytelmän aikana tehdään viittauksia kohtaloon tai korkeampaan voimaan, joka ohjaa hahmoja kohti traagista kohtaloaan. Tämä usko kohtaloon tai kirouksiin luo avuttomuuden ja väistämättömyyden tunteen, jolloin hahmot tuntevat olonsa voimattomaksi muuttaa kohtaloaan. Näytelmän edetessä nämä tekijät lähentyvät, mikä johtaa päähenkilöiden perimmäiseen kaatumiseen ja heidän traagiseen loppuun.