1. Kunnianhimo ja kateus: Cassiusta kuvataan kunnianhimoisena ja kateellisena yksilönä, joka paheksuu Caesarin valtaannousua. Shakespeare ehdottaa, että kunnianhimo ja kateus voivat saada ihmiset tekemään petollisia tekoja ja salaliittoja niitä vastaan, jotka ovat saavuttaneet menestystä.
2. Kateus ja kauna: Cassiuksen kateus Caesaria kohtaan johtaa hänen katkeruuteensa häntä kohtaan. Shakespeare tutkii kateuden ja katkeruuden tuhoisia vaikutuksia ja osoittaa, kuinka nämä tunteet voivat kuluttaa ihmisen ja saada hänet toimimaan irrationaalisesti.
3. Manipulointi ja petos: Cassius on taitava manipuloimaan ja huijaamaan muita saavuttaakseen tavoitteensa. Shakespeare korostaa manipuloinnin ja petoksen vaaroja ja osoittaa, kuinka ne voivat murentaa luottamusta ja johtaa moraaliseen rappeutumiseen yhteiskunnassa.
4. Vallan korruptoiva vaikutus: Cassiuksen vallanhalu saa hänet turmeltumaan ja valmis tekemään mitä tahansa saavuttaakseen tavoitteensa. Shakespeare ehdottaa, että vallan tavoittelulla voi olla turmeltava vaikutus yksilöihin ja koko yhteiskuntaan.
5. Ihmissuhteiden hauraus: Cassiuksen suhde Brutukseen, joka alkaa molemminpuolisesta kunnioituksesta ja ihailusta, huononee lopulta arvoerojen ja ristiriitaisten tavoitteiden vuoksi. Shakespeare tutkii ihmissuhteiden haurautta ja sitä, kuinka niitä voidaan testata ulkoisten paineiden vaikutuksesta.
6. Taistelu hallinnasta ja hallitsemisesta: Cassiuksen halu hallita ja hallita muita on toistuva teema näytelmässä. Shakespeare ehdottaa, että taistelu hallinnasta ja valta-asemasta voi johtaa konflikteihin, väkivaltaan ja yhteiskuntajärjestyksen rappeutumiseen.