* Toivottomuus: Dallyn elämä on täynnä vaikeuksia ja väkivaltaa. Hän tuntee olosuhteidensa loukkuun ja näkee vähän toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Hän on jatkuvasti reunalla, kiinnittyy suojaamaan itseään ja tunnistaakseen kivun. Hänen ainoan todellisen ystävänsä Johnnyn kuolema ajaa hänet partaalle.
* Tarkoituksen menetys: Johnny oli Dallyn ankkuri. Hän antoi hänelle syyn jatkaa, vaikka se olisi syytä suojella häntä. Kun Johnny on mennyt, Dally menettää tarkoituksensa ja tuntee olevansa adrift. Hänellä on tyhjä, jota hän ei osaa täyttää.
* Syyllisyys ja vastuu: Dally tuntuu syvästi vastuussa Johnnyn kuolemasta. Hän syyttää itseään Johnnyn johtamisesta väärään polulle eikä hän ole siellä pelastamaan häntä. Tämä syyllisyys painaa häntä voimakkaasti, mikä saa hänet tuntemaan olonsa vielä toivottomammaksi.
* Oman kuolleisuuden edessä: Johnny Die:n näkeminen saa Dallyn kohtaamaan oman kuolleisuuden. Hän tajuaa, että myös hän on haavoittuvainen ja että hänen elämänsä on rajallinen. Tämä toteutus polttaa hänen holtittavuuttaan ja halua elää elämää omilla ehdoillaan, vaikka se tarkoittaisi vaaran omaksumista.
* Taistelujen turhuus: Dally tietää, että hänen elämänsä on jo pilaantunut. Hän ei enää näe mitään järkeä taistella. Hänen toimintansa, kuten myymälän ryöstäminen ja sitten poliisin ampuminen, ovat kunnianhimoisia tekoja ja tapa kuolla omilla ehdoillaan.
Dallyn "tauko" ei ole yksi tapahtuma, vaan pikemminkin emotionaalisen myllerryksen, surun, syyllisyyden ja syvälle istuvan toivottomuuden tunteen huipentuma. Hän päättää omaksua kohtalonsa, joka kohtaa kuoleman päin, sen sijaan, että hän jatkaa elämäänsä, jota hän pitää merkityksettömänä.