Tässä syy:
* Onnellisten tapahtumien sarja on luonnostaan synkkä: Baudelairen orvot kohtaavat jatkuvasti kauheita tilanteita, ja heidän elämäänsä leimaavat menetys ja onnettomuus. Tarinat käsittelevät teemoja surusta, kestävyydestä ja maailman ankarista todellisuuksista. Vaikka toivon ja huumorin hetkiä on, yleinen sävy on synkkä.
* Painopiste hahmojen kamppailuissa: Handler korostaa Baudelairen joustavuutta ja heidän päättäväisyyttään paljastaa totuus. Loppujen loput jättävät lukijaan usein epävarmuuden ja kaipauksen tunteen, kun hahmot kohtaavat edelleen haasteita. Tämä ei välttämättä ole surua, vaan pikemminkin heijastus heidän kamppailunsa jatkuvasta luonteesta.
* Päättämisen katkeransuloinen luonne: Jotkut loput saattavat tuntua katkeransuloisilta, koska ne tarjoavat sulkemisen tunteen samalla kun ne tunnustavat orpojen haasteiden jatkuvan luonteen. Esimerkiksi "The Endin" loppu vihjaa toiveikkaaseen tulevaisuuteen, mutta korostaa myös sitä tosiasiaa, että Baudelairet kohtaavat edelleen vaikeuksia.
* Kirjoittajan tyyli: Handler käyttää synkän komediaa ja satiirista sävyä korostaen usein lasten kohtaamien tilanteiden absurdiutta. Tämä lähestymistapa voi luoda melankolian tunteen, mutta se myös korostaa Baudelaireiden joustavuutta ja päättäväisyyttä.
Sen sijaan, että olisivat tarkoituksellisesti surullisia, A Series of Fortunate Events -kirjan lopetukset heijastavat kirjan yleisiä teemoja ja sävyä. He korostavat hahmojen kohtaamia vaikeuksia, kestävyyttä ja kamppailujen jatkuvaa luonnetta. Loput saattavat tuntua surullisilta, mutta ne tarjoavat myös toivoa ja sulkeutumista korostaen ihmishengen voimaa kestää vastoinkäymisistä huolimatta.