1. Antiikinkreikkalainen teatteri :Muinaisessa kreikkalaisessa teatterissa komedia viittasi yhteen kolmesta päädraaman genrestä tragedian ja satyyrinäytelmän ohella. Komedia sisälsi tyypillisesti huumoria, liioittelua ja satiirisia elementtejä, joissa käytettiin usein naurua ja viihdettä käsitelläkseen sosiaalisia, poliittisia ja filosofisia teemoja.
2. Keskiaikainen ja renessanssiteatteri: Keskiajalla ja renessanssilla termiä "komedia" käytettiin laajasti viittaamaan monenlaisiin dramaattisiin teoksiin, jotka eivät olleet varsinaisesti tragedioita. Näihin kuului farsseja, satiireja, moraalinäytelmiä ja jopa joitain varhaisia oopperan ja musiikkiteatterin muotoja.
3. Jumalalliset nimet: Joissakin uskonnollisissa ja henkisissä perinteissä sana "komedia" tai "komedia" on liitetty jumalalliseen viittaamaan leikkisään, iloiseen ja muuttavaan puoleen jumalallisesta luonnosta. Esimerkiksi Dante Alighierin "Jumallisessa komediassa" termiä käytetään kuvaamaan hengellistä matkaa helvetin, Kiirastulen ja Paratiisin ulottuvuuksien läpi. Tässä "komedia" merkitsee jumalallista sovintoa ja näennäisesti erilaisten elementtien harmonista ratkaisua.
4. Metafyysiset ja filosofiset kontekstit :Filosofisessa ja teologisessa diskurssissa useat ajattelijat ovat tutkineet käsitettä "kosminen komedia" tai "jumalallinen komedia". Tämä käsitys pyörii usein ajatuksen ympärillä korkeammasta kosmisesta järjestyksestä tai suunnitelmasta, joka voi sisältää paradoksaalisia elementtejä, odottamattomia käänteitä ja lopulta harmonian voittoa kaaoksesta.
On tärkeää huomata, että sanan "komedia" tulkinta ja merkitys jumalallisissa nimikkeissä voi vaihdella tietyn perinteen, kulttuurikontekstin ja kyseessä olevan uskonnollisen tai henkisen järjestelmän mukaan.