* Näytelmä on kirjoitettava jambisella pentametrillä. Tämä tarkoittaa, että jokaisen runon rivin tulee koostua kymmenestä tavusta painopisteen joka toisella tavulla.
* Näytelmän on oltava onnellinen loppu. Shakespearen komediassa päähenkilöiden on voitettava esteensä ja löydettävä lopulta onnellisuus.
* Näytelmän tulee sisältää vähintään yksi osajuoni. Tämä on toissijainen tarina, joka kulkee pääjuonen rinnalla. Alajuotetta käytetään usein tarjoamaan koomista helpotusta tai tutkimaan näytelmän teemojen eri puolia.
* Näytelmässä on oltava vähintään yksi pelle tai typerys. Tätä hahmoa käytetään tarjoamaan koomista helpotusta ja kommentoimaan näytelmän toimintaa.
* Näytelmän tulee sisältää rakkaustarina. Rakkaustarina on usein näytelmän keskipiste, ja se ratkeaa yleensä onnellisesti.
Näiden yleisten sääntöjen lisäksi Shakespearen komedioissa on usein myös useita erityisiä käytäntöjä. Esimerkiksi monissa Shakespearen komedioissa on virheellisiä identiteettejä, naamioita ja käytännön vitsejä. Nämä konventiot auttavat luomaan kevyen ja juhlavan tunnelman, joka on tyypillistä Shakespearen komedialle.