Filosofien lisäksi myös jotkut uskonnolliset johtajat vastustivat teatteria. He uskoivat, että teatteri oli häiriötekijä uskonnollisesta palvonnasta ja että se voi johtaa ihmiset syntiin. Jotkut uskonnolliset johtajat menivät jopa niin pitkälle, että vaativat teatterien polttamista ja näyttelijöiden kieltämistä.
Vastustuksesta huolimatta teatteri menestyi edelleen antiikin Kreikassa. Teatterin suosio johtui osittain siitä, että se tarjosi ihmisille viihdettä ja tavan paeta arjen stressiä. Teatteri antoi myös mahdollisuuden oppia tärkeistä yhteiskunnallisista ja poliittisista aiheista ja ilmaista omia mielipiteitään.