Näytelmän edetessä Halen käsitys itsestään ja roolistaan Cruciblessa muuttuu dramaattisesti. Hän ymmärtää nopeasti, että noitaoikeudenkäynneissä ei ole kyse varsinaisesta noituudesta vaan henkilökohtaisista kostoista ja valtataisteluista kylässä. Hale pettyy yhä enemmän, kun hän näki, että viattomat tuomitaan ja teloitetaan heikkojen todisteiden ja perusteettomien syytösten perusteella.
Huolimatta pettymyksestään Hale jatkaa aluksi pyrkimyksiään löytää todisteita noituudesta. Kuitenkin, kun oikeudenkäynnit eskaloituvat ja hysteria leviää, Hale alkaa kyseenalaistaa koko prosessin oikeellisuutta. Hän kamppailee osallistumisensa moraalisten seurausten kanssa ja lopulta kohtaa kylän johtajat, mukaan lukien tuomari Danforth, oikeudenkäyntien epäoikeudenmukaisuudesta ja epäinhimillisyydestä.
Näytelmän viimeisillä hetkillä Hale haastaa avoimesti tuomioistuimen auktoriteetin ja ilmoittaa, ettei hän voi enää hyväksyä epäoikeudenmukaista menettelyä. Hän kokee suunnatonta syyllisyyttä ja katumusta roolistaan noitavahdin tukemisessa ja lupaa työskennellä oikeuden puolesta ja puolustaa niitä, joita epäoikeudenmukaisesti syytetään tulevaisuudessa.
Viime kädessä Halen matka "The Cruciblessa" korostaa rehellisyyden, rohkeuden ja todellisen oikeudenmukaisuuden tavoittelun tärkeyttä. Luonteellaan Miller tutkii sokean uskon, ryhmäajattelun vaaroja ja tuhoisia seurauksia, joita voi syntyä, kun valtaa käytetään väärin vanhurskauden nimissä.