Ensimmäinen tätä numerointijärjestelmää käyttänyt musikaali oli The Black Crook (1866). Tässä esityksessä oli yhteensä 16 musiikkinumeroa, joille kaikille annettiin yksilölliset numerot. Numerointijärjestelmästä tuli nopeasti suosittu muiden musiikkiteatterituottajien keskuudessa, ja se on ollut käytössä siitä lähtien.
Nykyään termiä "numerot" käytetään edelleen viittaamaan musiikkiteatterin kappaleisiin, vaikka niitä ei aina ole numeroitu käsikirjoituksessa tai partituurissa. Termi on yksinkertaisesti kätevä tapa viitata näihin kappaleisiin ja niiden paikkaan musikaalissa.